biogeografia, eliömaantiede, luonnonmaantiede - botaniikka, kasvitiede — botanik - kryobiologia - soluoppi, sytologia — cellära, cytologi - ekologia, ympäristötiede — ekologi - embryologia, sikiöoppi — embryologi - astrobiologia, eksobiologia — astrobiologi, exobiologi - metsänhoito, metsänhoitotiede, metsätalous, metsätaloustiede, metsätiede - genetiikka, perinnöllisyystiede — ärftlighetslära, genetik - mikrobiologia — mikrobiologi - molekyylibiologia - morfologia - neurobiologia - paleobiologia - fysiologia — fysiologi - radiobiologia — radiobiologi - sosiobiologia - eläintiede, zoologia — zoologi[Spéc.]

biologi — biolog[Dérivé]

biologinen — biologisk[Rel.Pr.]

biologisesti — biologiskt[Adv.]

abaksiaalinen, selänpuoleinen - adaksiaalinen, ventraalinen - eteenpäin ja ylöspäin työntyvä - taakse kääntyvä - semiakvaattinen - vedenalainen, veden alla, vedenlainen - amfibioottinen, semiakvaattinen - varreton - varrellinen — stjälkad - pohjaan kiinnittynyt - horroksessa oleva, horrostilassa oleva, talvihorroksessa oleva, uinuva — passiv, slumrande, sovande - kalju, paljas, sileä - harmaanvalkea, kuuranvalkea - silkkinen, untuvainen, untuvakarvainen - nukkainen, nukkapintainen - nukkainen - neliosainen - kaksitumainen - yksiytiminen - kolmitumainen - kanta- - diurnaalinen, päivä-, päiväaikainen, päiväaktiivinen - yö- — natt- - muurahaisvieras- - symbioottinen — symbiotisk - ei-parasiittinen, ei-symbioottinen, vapaana elävä - alkeellinen, alkeis-; perus-, rudimentaarinen, surkastunut — rudimentär - höyhen-, höyhenkoristeinen, sulka- — fjäderlik - akefaalinen - alppi- - samasyntyinen - homologinen, samasyntyinen - heterologinen - analoginen - nuokku-, nuokkuva, riippa-, riippu-, riippuva — häng-, nedhängande, pendlande - laajentunut, pullistunut - elävässä organismissa, in vivo - hedekasvi, koiras-, miespuolinen, uros- — hanblomma - emi-, naaras-, nais-, naispuolinen — hon-, -hona - hermafrodiittinen, kaksineuvoinen — hermafroditisk - epimorfinen - metamorfinen - itsestään selvä, luonnollinen, luonnon-, luonnonmukainen, normaali — natur-, naturlig, normal - ehdoton - fakultatiivinen - pysyvä — envis, ihärdig, ståndaktig - caducous, shed — förgänglig - ranneluumainen - jakautumalla lisääntyvä - hilseilevä, lepidootti, rosoinen, suomuinen - erilaistunut - stabiili - labiili - lämpölabiili - suumainen - suuaukoton, suuton - terävään kulmaan taipunut - aktinomorfinen - bilateraalisesti symmetrinen, tsygomorfinen, zygomorfinen - sympatrinen - allopatrinen - paikkasidonnainen - reviiritön - litteä, sivuilta litistynyt - yhden poikasen kerrallaan synnyttävä - useita poikasia kerrallaan synnyttävä - kaksikammioinen, kaksipesäinen - yhteenkasvanut - yhteenkasvanut - siipi-, siipimäinen, siivekäs, siivenmuotoinen - basilleihin liittyvä, basilli- - solu- — cell-, cellformig, cellulär - solunulkoinen, solun ulkopuolinen - solujenvälinen - solunsisäinen - kenogeneettinen - palingeneettinen - kommensaalinen - suku- — utan varumärke - leuankärkeen liittyvä - monotyyppinen - monisorminen, monivarpainen - uurnanmuotoinen - isomorfinen — isomorf - monimuotoinen, polymorfinen - tuma- — kärn- - ydintynyt — bilda kärna - ekologinen — ekologisk, miljö- - basofiilinen - luokitteleva, systemaattinen, taksonominen - saprobinen - katarobinen - symbioottisesti - solu — cell - viljelmä, viljely — kultur - homogenia - isomorfia, isomorfismi, samanmuotoisuus — isomorfi - heterologia - valenssi - ahtauma - sukkularihmasto - meemi - soluteoria - evolutionismi, evoluutioteoria, kehitysoppi — utvecklingslära - perinnöllisyysoppi - kybernetiikka — cybernetik, kybernetik - taksonomia - rappeutuminen - taksonominen ryhmä - lajike - pääjakso — stam - alajakso - yläheimo - luokka — klass - alaluokka - yläluokka - lahko, laji, luokka — klass, ordning, stånd - alalaji — avrop, underordning - ylälahko - heimo — familj - yläheimo - muotoluokka - alaheimo - heimo — infödingsstam - sosiaalinen sukupuoli, suku, sukupuoli — genus, könsroll, släkte - alalaji - monotyyppi - lajinimi - muotosuku - laji — art - alalaji — underart - kanta, muunnos, variantti — stam - laji - tyyppilaji - pääjakso - mutaatio, mutantti, muunnos, muutos — mutant - elollinen ilmiö - itiöiden varistaminen, siementen varistaminen - monimuotoisuus, pleomorfismi - polymorfia - dimorfismi - tunnistaminen - elinvoima - akkreetio, kiinni kasvaminen - anisogamia - appositio, kerroskasvu, kerrostus - hajottaminen, lahous, maatuminen, mädätys, mätäneminen, mätänemisprosessi — förruttnelse, ruttenhet, sönderfall, upplösning - evoluutio, fylogeneesi, kehitys, lajinkehitys, luonnollinen kehitys — evolution, filogenesis - aikuistuminen, kasvaminen, kasvu, kehittyminen, kehitys, kypsyminen, ontogeneesi, ontogenia, yksilönkehitys — tillväxt, utveckling, växt - intussuspektio - isogamia - regeneraatio, uudentuminen - erikoistuminen, erilaistuminen, eron tekeminen — differentiering - fylogeneettinen suhde, sukulaisuus - uncus - olkavarsi - nestejännitys - aktivaattori - kasvualusta - kasvattaa, lisääntyä — föröka sig - kasvattaa - poistaa ydin - muuttua - konjugoitua - jatkaa sukua — fortplanta sig - jäljentää, kopioida - estä, estää, rajoittaa — hämma - monadi, yksisoluinen eliö - osmoosi — osmos - lisääntyminen, suvun jatkaminen — återgivning, fortplantning, reproducering - edestakaisin liikkuva - yleinen, yleisluonteinen - litistynyt[Domaine]

biologi (n.) • biologia (n.)